Kun aikoinaan "seikkailin" Ruotsissa Göta-kanavalla veneenhakureissulla, päätin jossain vaiheessa elämääni viettää vähän pitemmän ajan vene-elämää ja suunnata keulan kohti etelää.
Työelämässä ei ole juuri mahdollisuuksia kesäkaudella lomia pidellä joten olen alkanut pohjustamaan vuorotteluvapaata. Näiltä näkymin se järjestyisi kolmen vuoden kuluttua jos ei lainsäätäjä torppaa koko systeemiä.
Silloin on aion muuttaa suunnitelmat todeksi ja kulkea veneellä Välimerelle Euroopan kanavien kautta. Jotenkin kanavalaivurin elämänmuoto ainakin Ruotsissa viehätti, keli oli aina sopiva ja pääsin näkemään paikkoja joihin ei autolla olisi milloinkaan eksynyt.
Välimeren saavuttamisen jälkeen ei ole mitään suunnitelmia, takaraivossa tosin itää ajatus veneen jättämisestä sinne pitemmäksi aikaa. Olisipahan paikka minne lähteä lämmittelemään kun täällä alkaa syksyn tuulet puhallella.
Tämän suunnitelman takia vene on valittu matalalla syväyksellä ja sen jotkut yksityiskohdat ovat ja tulevat olemaan hiukan poikkeavia. Esimerkiksi normaalia tehokkaampi moottori ja kiinteä tehokas potkuri ovat purjehtiessa jopa haitaksi mutta kanavia kolutessa huomasin että tehoa ja pitoa saa olla.
Aika sitten näyttää miten äijän käy - muuttuuko haave todeksi vai jäädäänkö rannalle ruikuttamaan...
 |
| Göta-kanalin maisemat miellyttivät silmää . |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti